Jacksonin lääkekaappi
Michael Jacksonin lääkäri on kusessa. Jätkä pumppasi popparin niin täyteen lääkkeitä, että se meni ja kuoli. Nyt miestä syytetään taposta. Merkkihenkilön kuolemasta täytyy saada joku vastuuseen, se on selvää. Kirkuvat fanilaumat ympäri maailmaa vaativat tätä, samoin Jacksonin suku. Siinä ei pienen lääkärin ”en mie tahalleen, se itse niitä lääkkeitä halusi” -tyyppiset kommentit paina. Nyt koko maailma seuraa henkeään pidätellen, mitä tapahtuu, kun lääkäri Condrad Murrayn oikeudenkäynti tänään alkaa. Miksei sitä televisioida? Siinähän olisi hieno tosi-tv -formaatti.
Viimeisen kymmenen tunnin ajan tähän sätkivään kukkakeppiin pumpattiin seuraavia lääkkeitä: Propofolia, Valiumia, Lorezepamia, Midazolamia sekä lopuksi Flumazenilia, jonka tehtävä kai on kumota aikaisemmin mainittujen lääkkeiden vaikutuksia.
Noita lääkkeitä ei taida ihan jokaisen kodin lääkekaapista löytyä. Meiltä ei ainakaan löydy muita kuin Asperin, Nexium, Finrex sekä vaimon verenpainelääkkeet, joita hän syö kuulemma minun takiani. Mutta popin kuningas onkin vähän eri kastia kuin meikäläinen. Jos minuun sattuu, lääkitsen itseäni kossulla. Sama lääke auttaa myös vitutukseen.
Lääkkeillä etsittiin apua Jacksonin univaikeuksiin. Niistä huolimatta tällä kalpeakasvoisella, mustaihoisella hahmolla oli takanaan uneton yö ennen kuolemaansa. Lääkärin täytyi olla varovainen annostellessaan myrkkyjä, sillä osa niistä – elleivät kaikki – aiheuttavat riippuvuutta. Ja Jackolla oli takanaan jo kuuden viikon lääkeränni, sillä hän valmistautui ja harjoitteli tulevaa kiertuettaan varten ja ukko piti saada tanssi- ja laulukuntoon mahdollisimman nopeasti.
Lääkäri oli siis epätoivoisen tehtävän edessä. Muumiosta piti saada popin kuningas muutamassa viikossa! Lopputulos oli se, että Jacksonin omasta pyynnöstä hänessä virtasi enemmän erilaisia lääkeaineita kuin verta. Jos hänessä nyt verta enää olikaan. Välillä vaikutti siltä, että ”mies” toimi paristoilla tai verkkovirralla.
Olen sitä mieltä, että Jackson oli kuin pieni poika, joka olisi tarvinnut lääkkeiden sijaan vain kunnon äidin ja isän. Jonkun olisi pitänyt komentaa poika ulkoilemaan joka päivä (Mikä-Mikä -maassa) ja syömään kunnolla (vitamiivalmisteita ja muita höpötuotteita). Jonkun olisi pitänyt komentaa hänet joka ilta ajoissa harjaamaan hampaansa (tekarit), pesemään kasvonsa (valkaistut) ja menemään sänkyyn (happiteltta). Ja ennen kaikkea: jonkun olisi pitänyt lukea hänelle iltasatu (Peter Pan) ja sen jälkeen hiuksia silittämällä (peruukki) tuudittaa hänet uneen (painajaisiin).
Niin helppoa se on. Hyviä unia kaikille.
Näin lainatakseni Hynystä. Melko rankkaa tekstiä. Mut näin se on ihan tosi elämässäkin. Kaikkeen pitää saada aina syyllinen. Tai edes joku joka kantaa vastuun.
Viimeisen kymmenen tunnin ajan tähän sätkivään kukkakeppiin pumpattiin seuraavia lääkkeitä: Propofolia, Valiumia, Lorezepamia, Midazolamia sekä lopuksi Flumazenilia, jonka tehtävä kai on kumota aikaisemmin mainittujen lääkkeiden vaikutuksia.
Noita lääkkeitä ei taida ihan jokaisen kodin lääkekaapista löytyä. Meiltä ei ainakaan löydy muita kuin Asperin, Nexium, Finrex sekä vaimon verenpainelääkkeet, joita hän syö kuulemma minun takiani. Mutta popin kuningas onkin vähän eri kastia kuin meikäläinen. Jos minuun sattuu, lääkitsen itseäni kossulla. Sama lääke auttaa myös vitutukseen.
Lääkkeillä etsittiin apua Jacksonin univaikeuksiin. Niistä huolimatta tällä kalpeakasvoisella, mustaihoisella hahmolla oli takanaan uneton yö ennen kuolemaansa. Lääkärin täytyi olla varovainen annostellessaan myrkkyjä, sillä osa niistä – elleivät kaikki – aiheuttavat riippuvuutta. Ja Jackolla oli takanaan jo kuuden viikon lääkeränni, sillä hän valmistautui ja harjoitteli tulevaa kiertuettaan varten ja ukko piti saada tanssi- ja laulukuntoon mahdollisimman nopeasti.
Lääkäri oli siis epätoivoisen tehtävän edessä. Muumiosta piti saada popin kuningas muutamassa viikossa! Lopputulos oli se, että Jacksonin omasta pyynnöstä hänessä virtasi enemmän erilaisia lääkeaineita kuin verta. Jos hänessä nyt verta enää olikaan. Välillä vaikutti siltä, että ”mies” toimi paristoilla tai verkkovirralla.
Olen sitä mieltä, että Jackson oli kuin pieni poika, joka olisi tarvinnut lääkkeiden sijaan vain kunnon äidin ja isän. Jonkun olisi pitänyt komentaa poika ulkoilemaan joka päivä (Mikä-Mikä -maassa) ja syömään kunnolla (vitamiivalmisteita ja muita höpötuotteita). Jonkun olisi pitänyt komentaa hänet joka ilta ajoissa harjaamaan hampaansa (tekarit), pesemään kasvonsa (valkaistut) ja menemään sänkyyn (happiteltta). Ja ennen kaikkea: jonkun olisi pitänyt lukea hänelle iltasatu (Peter Pan) ja sen jälkeen hiuksia silittämällä (peruukki) tuudittaa hänet uneen (painajaisiin).
Niin helppoa se on. Hyviä unia kaikille.
Mut osas se Popin Kuningas olla myös suloinen ja komea!
R.I.P
Michael my love. <3
VastaaPoista